Vieraas
maailmas
Kirjoittanut: Heikki Luoma
Ohjaus: Liisa Siira / Liisa Ihme
Ohjaus: Liisa Siira / Liisa Ihme
Näin
Kainuussa, mutta rauhanehdot olivat lopulta ankarat Suomelle.
Neuvostoliitolle oli luovutettava suurin osa
Viipurin lääniä, Suomenlahden saaret ja annettava
neuvostojoukkojen tukikohdaksi Hankoniemi.
Suomeen alkoi kansainvaellus luovutettaviksi määrätyiltä
alueilta. Kannaksen asukkaat eivät halunneet jäädä
uuden rajan takaisille asuinsijoilleen. Suomeen lähtijöitä
oli 420 000.
Suomessa säädettiin ns. pika-asutuslaki, joka takasi jokaiselle evakolle asuinsijan. Laki vahvistettiin 28.6.1940. Pakolaisleirejä Suomessa ei koskaan ollut. Syksyllä 1940 alettiin muodostaa maatiloja siirtoväelle, kuten karjalaisia kaunistellen kutsuttiin. Asuttamisratkaisut syntyivät hämmästyttävän nopeasti. Etenkin ajatellen, miten esimerkiksi palestiinalaisia asuu yhä pakolaisleireissä 60 vuotta karkotuksensa (pakonsa) jälkeen.
Suomessa säädettiin ns. pika-asutuslaki, joka takasi jokaiselle evakolle asuinsijan. Laki vahvistettiin 28.6.1940. Pakolaisleirejä Suomessa ei koskaan ollut. Syksyllä 1940 alettiin muodostaa maatiloja siirtoväelle, kuten karjalaisia kaunistellen kutsuttiin. Asuttamisratkaisut syntyivät hämmästyttävän nopeasti. Etenkin ajatellen, miten esimerkiksi palestiinalaisia asuu yhä pakolaisleireissä 60 vuotta karkotuksensa (pakonsa) jälkeen.
Vieraas maailmas -näytelmä
kuvaa karjalaisen evakkoperheen elämää ” oikeiden ihmisten
” talossa Pohjois-Pohjanmaalla, Oulussa, kesällä 1940. Se on kertomus karjalaisesta elämänuskosta, joka surunkin
hetkellä on täynnä elämän parempia puolia. Sodan
tapahtumiin liittyvä järkytys, epätietoisuus ja syyllisyys
kietoutuvat ihmissuhteisiin. Yhteiseloa vaikeuttaa myös
sosiaalinen eriarvoisuus, elintilan ahtaus ja kulttuuristen
erojen aiheuttamat väärinymmärrykset ja ennakkoasenteet.
Ihmisarvo ja minuuden säilyttäminen joutuvat koetukselle
puolin ja toisin. Asenteet törmäävät toisiinsa jo yleisemmällä
yhteiskunnallisella tasolla virkavallan edustajan joutuessa
puuttumaan ihmisten yhteenottoihin. Poliittinen ja muu voimankäyttö
sekä lainkoura nähtiin silloinkin monilla tahoilla ratkaisun
avaimena.
Välirauhan merkkivuoden
kunniaksi Teatteri Neliapila valmisti esitettäväksi
kirjailija - käsikirjoittaja Heikki Luoman kirjoittaman näytelmän
Vieraas maailmas. Näytelmää Teatteri Neliapila esitti ensimmäisen
kerran jo vuonna 1997.
Vieraas maailmas -näytelmä pohjautuu osittain Luoman omaan elämään.
Hän kertoo näytelmän taustasta näin:
"Äitini oli siirtokarjalainen, evakko, kotoisin
Kannakselta. Asioista puhuttiin paljon. Ikävä ja tunteet
olivat voimakkaasti pinnassa. Näytelmä tuo esiin karjalaista luonnetta. Saman kohtauksen
aikana itku saattaa vaihtua nauruksi, ja sitä kantaväestö
ei tunnu ymmärtävän ollenkaan.
Näytelmän evakkojen kieli on äitini kieltä. Menetetty
kotiseutu on äitini Karjala sellaisena unenomaisena ,
sadunhohtoisena onnenmaana, jollaisena hän sen minulle kuvasi.
Se ”vieras maailma”, johon evakot on sijoitettu, on kuin mikä
tahansa henkiseltä ilmapiiriltään sisäänlämpiävä
paikkakunta, jonka elämänmenoa häiritsemään ilmaantuu outoa
murretta puhuvia, outoja tapoja noudattavia ihmisiä."
Liisa Ihme:
Näytelmän Antti
tuntee, että häneltä on maatilan lisäksi viety uskottavuus,
myös ihmisarvo. Syvä inhimillisyys ja elämänkokemus tulee
esiin vaimon, Ainan, tukemisessa.
Aina on sulkenut todellisuuden ulkopuolelleen, ja elää unien ja itsensä luomaa maailmaa. Aina purkaa omaa tuskaansa ja suruaan miniäänsä, jonka hän perinteen mukaisesti kokee oman valtansa alle kuuluvaksi.
Aina on sulkenut todellisuuden ulkopuolelleen, ja elää unien ja itsensä luomaa maailmaa. Aina purkaa omaa tuskaansa ja suruaan miniäänsä, jonka hän perinteen mukaisesti kokee oman valtansa alle kuuluvaksi.
Annamarilta, Antin ja Ainan tyttäreltä, on viety koko
lapsuuden ja nuoruuden turvallinen maailma.
Evakkoperheen miniä, Sirkka elää anoppinsa ja evakkotalon emännän mielialavaihteluiden ristiriidassa. Hän on surrut yksin, ettei lisäisi appivanhempien taakkaa.
Evakkotalon sodasta palaava, haavoittunut ja sotavankina ollut poika saa Antista luotettavan tukijan. Silloinkin, kun oma äiti ei jaksa rakkaudella ymmärtää pojan ongelmia.
Evakkoperheen miniä, Sirkka elää anoppinsa ja evakkotalon emännän mielialavaihteluiden ristiriidassa. Hän on surrut yksin, ettei lisäisi appivanhempien taakkaa.
Evakkotalon sodasta palaava, haavoittunut ja sotavankina ollut poika saa Antista luotettavan tukijan. Silloinkin, kun oma äiti ei jaksa rakkaudella ymmärtää pojan ongelmia.
Sijoitustalon emäntä on joutunut kovettamaan itsensä ja
ottamaan leskeksi jäätyään isännän roolin, kun oma poika
on menettänyt sodassa terveytensä ja elämänhalunsa.
Kirjailija Heikki Luoman
Vieraas maailmas -näytelmä avaa käytännönläheisen ja
inhimillisen näkökulman kysymykseen, miten päästään
vihanpidosta yhteisymmärrykseen, yhteistyöhön ja
suvaitsevaisuuteen. Näytelmä tarjoaa pohdittavaksi ja
toteutettavaksi hyvin toimivan vastauksen
ESITYKSET
22.5.2010 Oulunsuun pirtti, Oulu
30.6.2010 Maikkulan kartano, Oulu
4.7.2010 Maikkulan kartano, Oulu
25.7.2010 Turkansaari, Oulu
4.9.2010 Oulun päivät Pohjankartano, Oulu4.7.2010 Maikkulan kartano, Oulu
25.7.2010 Turkansaari, Oulu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi tai lähetä meille palautetta